Suomeksi

News in Finnish

KUKA OLEN?

Olen Jyväskylän Yliopiston tutkijana työskentelevä luonnonvarahallinnan filosofian tohtori ja ympäristötieteen dosentti. Tutkin luonnonvarajärjestelmien resilienssiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimukseni pohjautuu vahvasti kestävyystieteeseen, järjestelmätieteeseen ja resilienssiajatteluun. Olen erikoistunut sosioekologiseen resilienssiin ja kompleksisuustieteeseen perustuvaan sosioekologisten (ihminen osana luontona) järjestelmien mallintamiseen, etenkin verkostoanalyysiin. Työssäni etsin ratkaisuja ympäristön tilan parantamiseen ja ihmisyhteisöjen hyvinvoinnin ylläpitämiseen aikana, jolloin ihmiskunnan kysyntä luonnonvaroille kasvaa kiihtyvässä tahdissa. Olen julkaissut noin 20 vertaistarkistettua tutkimusartikkelia ja kehittänyt innovatiivisia tapoja mallintaa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta ja sen seurauksia sekä ympäristölle että ihmisyhteisöille.

Tutkimustyöni

• pyrkii parantamaan ympäristön tilaa ja ihmisyhteisöjen hyvinvointia samanaikaisesti, tai tekemään näkyviksi mahdolliset kompromissit ihmisen hyvinvoinnin ja ekosysteemien muuttumisen välillä.
• kehittää monitieteisiä kvantitatiivisia sosioekologisia mallinnuksia, jotka tuottavat uutta tietoa ihmisen ja ympäristön keskinäisriippuvuudesta.
• kuvaa, selittää tai ennustaa miten ekosysteemien ja sosioekologisten järjestelmien luonne kompleksisina ja alati mukautuvina järjestelminä vaikuttaa niiden resilienssiin.
• testaa ja kehittää uusia metodeja resilienssitutkimukseen, jotta voisimme välttää peruuttamattomien ympäristömuutosten tahattoman aiheuttamisen ja tukea ihmisyhteisöjen sopeutumista globaaliin ympäristönmuutokseen.

Minulla on tohtorintutkinto luonnonvarahallinnasta (Ph.D., Stockholm Resilience Centre). Olen ympäristötieteen dosentti (Jyväskylän Yliopisto), luonnonmaantieteen maisteri (M.Sc., Stockholm University), sekä luonnonmaantieteen ja biologian opettaja (M.Ed., Stockholm University). Työskentelen tutkijana (Research Fellow) Resurssiviisausyhteisössä Jyväskylän Yliopistossa. Aiemmin työskentelin ulkomailla.

TÄLTÄ SIVULTA LÖYDÄT TUTKIMUSTYÖHÖNI LIITTYVIÄ UUTISIA LYHYESTI SYYSKUUSTA 2021 ALKAEN.

Toukokuu 2023: KYSELY POHJOIS-SUOMEN JA POHJOISEN FENNOSKANDIAN MAANKÄYTÖSTÄ JA SIIHEN LIITTYVÄSTÄ SOSIAALISESTA VAIKUTTAMISESTA! Ympäristön muutos, kasvava luonnonvarojen kysyntä ja vihreä siirtymä voivat muuttaa maankäyttöä pohjois-Suomessa merkittävästi. Vaikka maankäytön muutokset ja niihin sopeutuminen tapahtuvat paikallisella ja alueellisella tasolla, maankäytön hallintaan ja päätöksentekoon osallistuu laaja kirjo erilaisia toimijoita. Olemme avanneet kyselyn selvittääksemme maankäytön hallinnan monimutkaisuutta aina paikallisryhmien tasoilta EU-toimijoiden tasolle asti. Tutkimme, miten sosiaalinen vaikuttaminen eri ryhmien ja organisaatioiden välillä luo monimutkaista hallinnallista vuorovaikutusta, ja miten vuorovaikutuksen monimutkaisuus vaikuttaa alueen kestävään ja oikeudenmukaiseen kehitykseen. Maankäyttömuodoista kysely koskee metsätaloutta, maataloutta, tuulivoimaa, kaivosalaa, poronhoitoa, luonnonsuojelua ja matkailua. Kysely on tarkoitus toistaa Ruotsissa ja Norjassa.Kysely on lähetetty useille maankäyttöön liittyville toimijaryhmille, mutta se on avoin kaikille paikallisille ihmisille ja yhteisöille, maankäytön ammattilaisille ja asiantuntijoille. Voit osallistua kyselyyn TÄSTÄ. Luethan tarkasti kyselyn alussa esitetyt tiedotukset tutkimuksesta ja kyselyyn osallistumisesta. Arvostamme valtavasti jokaista vastausta!

Marraskuu 2022: Osa vieraslajien hallinnan arvoihin keskittyvän tutkimuksemme tuloksista on julkaistu tutkimusuutisen muodossa Manaaki Whenua Landcaren Researchin kotisivuilla (lue täällä!). Tutkimus perustuu kyselyyn Uusi-Seelantilaisten näkemyksistä hallitsemattomasti leviävien mäntyjen (ns. “wilding conifers”) hallitsemisesta.

Kesäkuu 2022: Uusin tutkimusartikkelimme on nyt julkaistu Elementa: Science of the Anthropocene lehdessä (lue täällä)! Tässä näkökulma-artikkelissa havainnollistamme eri tavoin kriittisiä muutoksia, joita voi syntyä maa-alueiden, jokien ja järvien, ja merialueiden vuorovaikutuksissa, mutta jotka usein jäävät vähemmälle huomion tutkimuksen, luonnonvarahallinnan ja ympäristönhoidon keskittyessä meriin, makeaan veteen tai maa-alueisiin.

Toukokuu 2022: Kiitos kaikille Sustainability Science Days 2022 sessioomme osallistujille mielenkiintoisista esitelmistä ja keskustelusta! Sessiomme oli erittäin suosittu, joten valitettavasti kaikki rekisteröityneet vieraat eivät mahtuneet mukaan.

Tammikuu 2022: Tervetuloa Sustainability Science Days 2022 konferenssin sessioomme “Investigating sustainability transformations with social-ecological models” (kokoonkutsujat minä ja Dr. Juan Rocha). Rekisteröityminen konferenssiin on nyt avattu. Lue lisää: https://www.helsinki.fi/en/conferences/sustainability-science-days-conference-2022/call-abstracts, Session 4.

Tammikuu 2022: Uusi tutkimuksemme, joka kietoo yhteen luontoarvot ja luonnon elementit sosioekologisiksi verkostoiksi, on nyt julkaistu Ambiossa (lue täällä). Verkostoanalyysimetodiamme käyttäen voi tunnistaa ympäristönmuutoksen tai ympäristösäädösten potentiaaliset suorat ja epäsuorat vaikutukset paikallisyhteisöjen luontosidonnaisiin arvoihin ja kulttuuriin (esim. perinteisen luontotiedon häviämisen riski). Lyhyt yhteenveto tutkimuksen teoreettisesta taustasta englanniksi täällä.

Marraskuu 2021: University of Jyväskylä Lunch Colloquium online-seminaarini sosioekologisesta mallinnuksesta on 3.11. Metodologisen osuuden lisäksi painotan esitelmässäni sitä, miten vahvasti ympäristönmuutos ja ihmisen hyvinvointi vaikuttavat toisiinsa.  https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/10/jyu-wisdom-online-lunch-colloquium

Syyskuu 2021: Saimme Uuden-Seelannin hallituksen Endeavour-rahoituksen “Te Weu o te Kaitiaki – Indigenous Regeneration Pathways” viisivuotiselle tutkimusohjelmalle (lue uutinen). Rahoitushakemusta johti kollegani Phil Lyver ja minä. Tutkimusohjelmassa sovelletaan verkostoanalyysia uusilla tavoilla ja siten tuotetaan uutta tietoa ja uusia ratkaisuja alkuperäiskansojen kestävään luonnonvarojen- ja ympäristönhoitoon, edistäen kulttuurien ja perinteisten luontotaitojen säilymistä. Englanniksi täällä.